perjantai 12. tammikuuta 2018

Pyöräilyunioni tiedottaa cyclocrossista!

Pyöräilyunioni alkaa julkaista omaa tiedotuslehteä. Kyseinen brändityökalu piilotetaan kolme tai neljä kertaa vuodessa Pyöräily & Triathlon -lehden väliin. Ensimmäisen numeron pitäisi ilmaantua jo helmikuussa, ja lehteen on tulossa myös lajiesittely cyclocrossista, koska taottava on kun rauta on kuumaa. (En suosittele takomaan kuumaa titaania tai kuumaa alumiinia, puhumattakaan kuumasta hiilikuidusta.)

Lajiesittelyn kylkeen tulee kysymyspalsta, ja verrattomien HEL CX -sankaritöideni ansiosta pääsin vastaajaksi. Koska kyseessä oli syventävän journalismin kuningaslaji, sähköpostihaastattelu, rohkenen tässä referoida sen työn tuloksia, jotka toimittaja minulle ulkoisti.

Miksi juuri cyclocross on sinun juttusi?

Se on tasa-arvoisen toveruuden ja hauskanpidon kuorruttama yhdistelmä kaikkea mitä pyöräilyssä tarvitaan: kestävyyttä, terävyyttä, ajokättä, varmatoimista kalustoa ja pikkuisen taktiikkaa. Kisat ja niiden vaatimat treenit ovat lyhyitä, joten niille on aikaa ja kisoja voi kiertää paljon. Yksi hyvä syy on lajityypillinen vuodenaika - pimeä, märkä syksy helpompi kestää, kun näyttää sille keskisormea ajamalla kisaa joka viikonloppu hymy korvissa.

Miten ajauduit lajin pariin?

Epätyypillistä mutta hauskaa reittiä. BC Hellsinki on fillarilähettien katu-uskottava yhteenliittymä, jonka liepeille harhauduin samalla, kun he alkoivat järjestää pahamaineista VPCX-cupia, jossa cyclocross-pyörillä ajettiin pöhköissä paikoissa. Kaljanjuonnin, kavereiden, kaahauksen ja kamalan sään yhtälö oli vastustamaton. Tavallisen seurapaitapuuhastelun kautta en olisi ikinä ruvennut ajamaan kilpaa, mutta nyttemmin seurapaitapuuhastelukin tuntuu tarpeelliselta.

 Mitä muita kisoja kierrät kuin cyclocross-kisoja?

Kaikki käy kunhan se on enimmäkseen polkua. Maastopyörämaratoneja ajoin paljon pari kautta sitten ja cupin kokonaispisteissä olin joskus pelkällä ahkeruudella neljäs. Nyttemmin valikoin kisakalenterista ja tapahtumista hauskimmat mihin ehdin, mutta alamäkeen ja hissienskaan ei riitä varat, osaaminen eikä uskallus, kun kisanaamalla tulee ajettua roisisti. XCO on radoiltaan kehittynyt hauskaan suuntaan, sitä suosittelen! Jos olisi junnu, mankuisin bemaksin kisahommiin ja dirttipyörän hauskanpitoon, mutta kun en ole.

Mikä pyöräilyssä on sinulle hienoin juttu?

Järjestyksessä: Luonto, flow-tila, sosiaalisuus, kropan & mielen rajojen etsintä, kropan & mielen kehittäminen, hyödyllisyys liikkumismuotona sekä mukava käsityö kunnossapidon ja rakentelun parissa.

Kenelle sinä suosittelisit cyclocrossia?

Kisojen kannalta sille, joka kaipaa tasaveroisuutta ja hyvää, rentoa henkeä. Kisaformaatti eli tunti täysiä on sama kaikille, samoin rata. Kun vielä kisakeskukset ovat tiiviitä ja tapahtumat järjestelyiltään ajajilta-ajajille -tyyppisiä, niin sosiaalisuus on ehkä keskimääräistä helpompaa.

Lenkkeilyn ja kaluston kannalta suosittelen cyclocrossia sille, joka haluaa vapauden ajaa missä tahansa. Krossarilla ei ole ajoalustan vanki, ja ympäristö muuttuu leikkikentäksi ilman siirtymiä.

Paljonko treenaat?

Vähemmän kuin itsekään uskon. Kilometrejä tulee vuodessa alle 10 000, niistä enimmät sisällä. Rapistuva kuntopohja on tehty muinoin, nykyään väännän trainerilla mahdollisimman laadukkaita tunnin treenejä, mikä tuotti mukavan tasonnoston viime keväälle ja vähän syksyllekin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti