torstai 13. maaliskuuta 2014

Fiksillä treenaamisesta, maantie

"There's training, and then there's taking a radical approach to get radical results."

Fixed gear -maantiepyöräilyä joskus 2010. Onpa vitun hauskaa.

En todellakaan ajaisi edes tätä nykyistä mäkiukko-dieselvauhtiani, ellen ajaisi olisi aikanaan ajanut niin paljon fiksillä. Kiinteävälitteisellä polkupyörällä ajaminen on hyvää treeniä sellaisella oikealla polkupyörällä ajamiseen. Koska se on:

(Ja tämä koskee vain maantietä. Maastofiksailu tuo terveisiä vielä pimeämmästä pyöräilyn peränurkasta. Siitä ei voi tehdä tällaisia kivoja iskusanoja.)

Hauskempaa.

Maantienlaidalla on tosi tylsä ajaa, koska se on maantienlaitaa. Fiksi tekee sen siedettävämmäksi, ja se tulee tarpeeseen. Koko ajan on tekemistä: puskemista, pyörittämistä, jarruttelua ja muuta räpistelyä.

Tehokkaampaa.

Tasan kymmenen prosenttia. Mittasin sen Vätternrundanilla. Fiksillä meni kymmenen tuntia, vaihdepyörällä yhdeksän. Jos tulet pimeältä puolelta eli vapaarattaiden raksutuksen maailmasta, rullailet vapaalla enemmän kuin tajuat, haluat ja kehtaat. Se on kusetusta eikä pyöräilyä. Vain fiksillä voit väittää ajaneesi koko matkan.

Monipuolisempaa.

Yksi lenkki voi olla maksimikadenssiharjoitus, lajivoimaharjoitus, vetoharjoitus ja pk:ta. Lisäksi ensimmäiset fiksilenkit ovat salakavala harjoitus niille lonkan seudun lihaksille, joita et tiennyt olevan olemassakaan.

Tasasykkeiset tai tasatehoiset lenkit ovat pelkkää paskaa. Ei kroppa ota tarkkaa treeniä tarkasti vastaan. Kroppa on kaoottinen sotku, ja niin voi olla treenikin. Sitä paitsi kukaan ei halua ajaa kanssasi, jos ajat tasasykkeisesti. Se on ärsyttävää.

Kontrolloidumpaa.

Fiksillä ei voi ajaa itseltään jalkoja alta, jos ajaa suomalaisella maantiellä. Vaihdepyörällä puskee koko ajan rajoitinta vasten, fiksillä ei.

Teknisesti kehittävää.

Jostain mystisestä syystä maastotekniikkani hyppäsi radikaalisti kun ryhdyin ajamaan fiksillä. Luultavasti siksi että alitajuntani oppi että koko ajan pitää polkea. Polje koko ajan, niin maastopyöräily muuttuu helpoksi. Myös juurakot, ylösajot ja mutahaudat.

Sen sijaan fiksillä ajaminen ei kehitä ryhmäajoa. Itse asiassa ryhmässä on aivan helvetin typerä ajaa fiksillä, jos muilla on vaihteet tai sinkulat. Sitä vain sekoittaa porukan rytmin, ellei ole cowa.

Harjoituspäiväkirja:
palauttelua 2:37, avg 112, max 161

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti