Lähikaupassa on kiva asioida. Erityisen kiva on jos tuntee naamat. Naamojen tunteminen on epäreilua, mutta entä sitten. Olen kantanut ylävitoseen paljon rahaa tai ainakin paljon liikevaihtoa. Ei ihme että palvelu pelaa.
Homma meni niin että eilen illalla laitoin purnausviestiä ylävitoseen paskasta kiekosta. Kökä, joka on jostain ilmaantunut kyseiseen kauppaan, vastasi heti aamulla että Shimano antaa uuden kiekon, jos ei muuten korjaannu, tuo tänne.
Selvä homma. Otin titaanisesta varaosatelineestä toimivan kiekon, kävin huoltoasemalla nostamassa maastokumin sille ja vein paskakiekon ylävitoseen.
Eiköhän tässä lauantaina vielä Hyvinkään mara ajeta. Tällä hetkellä ulkona sataa, joten juon viiniä ja lojun kotona harmitellen sitä tosiseikkaa, ettei huvita ajaa.
Koko eilisen päivän mietin takanavan rakennetta. Perusmaskuliininen oire tämä: Kun joku tekninen juttu kaivaa mieltä, se tosiaan kaivaa, ja syvältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti