Takakiekko, vol X

Eilen hain mainehikkaan takakiekon Hi5Bikesista takuuhuollosta. Vaihdoin kumin ja pakan varaosakiekolta takaisin. Kävin huoltoasemalla nostamassa vanteelle ja lisäsin litkut.

Laitoin lenkkikamat ja polvisuojat. Lähdin Hertsikan kaltseille. Kymmenen minuutin jälkeen Yetin perä tuntui huteralta - klappi oli palannut entiselleen.

Kiitos Shimano XT 29er. Vapaaratasrunko siis tosiaan on paska. Mikä surkeinta, minulla on kissa jonka nimi on Shimano. Oikeasti. Nyt sen nimi varmaan pitää muuttaa.

Kissani nimeltä Shimano pienenä. Toimii yhä, neljän vuoden jälkeenkin,
paremmin kuin virvelitehtaan tuotteet.

Onni onnettomuudessa on, että ihan itse olen ajanut kiekon kehän mutkalle. Kun vapaaratasrunko petti ensin, ei tarvitse murehtia kehästä...

Koska kauppa ei ollut enää auki, kävin kotona ja otin titaanisen varaosatelineen ajoon. Hahaa, olin salaa rassannut sen kuntoon! Tubelessia molemmissa päissä ja kahden baarin paineet! Auvoa ja autuutta! Röykkypoluilla rengastus sanoi lähinnä lötkötilöt ja pari kertaa klonk muttei pssiiiih.

Kiusasin tapaamaani Pivot-letkaa röllipoluilla ja rälläsin pari kisavauhtista kierrosta Herttoniemen VPCX-radalla. Astuin myös koiranpaskaan mutta ei haittaa.