Itse asiassa vastustaa usein.
Eilen kävin ylävitosessa hakemassa Yetiä. Mutta ei se ollutkaan haettavissa. Se on saanut valohoitoa kolme viikkoa. Lupasivat huomiseksi.
No mitäs, kävin eilen myös Shellillä nostamassa Rocket Ronin taas kerran Pickenflickin vanteelle. Se ei pidä ilmaa, mutta jos tällä kertaa. Lähdin lenkille ja Uutelan metsissä blurppasi. Siinä kohtaa missä on eniten hyttysiä. No mitäs, rupesin laittamaan sisuria. Pumpusta katkesi männän varsi.
No mitäs, talutin kilometrin metrolle ja kilometrin kotiin.
Illalla vittuuntuneena kävin Shellillä nostamassa Pickenflickin vanteelle SlantSixin, vaikka ei se edelleenkään mahdu pyörimään. No mitäs, moukaroin titaanirunkoon lisätilaa vasaralla. Mutta ei se vieläkään mahdu.
No mitäs, tänään kävin ylävitosessa hakemassa Yetiä. Mutta ei se ollutkaan haettavissa. Valohoito on jatkunut.
No mitäs, ostin kuitenkin uuden pumpun ja uuden krossirenkaan, nimittäin Maxxis Mud Wrestler 700 x 33 60 tpi EXO TR. Noin pitkällä nimellä luulisi toimivan, semminkin kun TR tarkoittaa tubeless ready. Lähdin lenkille ja Herttoniemen metsissä burppaili sen verran että päätin pumpata lisää ilmaa. Pumppu ei pumpannut. Se vuoti.
No mitäs, talutin pari kilometriä kotiin.
Nyt kello on 19.47 ja Jimmy lupasi soittaa jos Yeti sittenkin tulee ajokuntoon. Samalla voisi yrittää vaihtaa pumppua toimivaan. Nimittäin huomenna seitsemältä lähtee juna kisoihin. No mitäs, hyvin valmistauduttu ja sillee.
Edit: Jimmy ajoi kotiin, laittoi lapset nukkumaan, otti oman kiekon takakonttiin ja ajoi tuomaan sen minulle. Sanoisin palveluksi. Pumppukin vaihdettu.
Nää Karen jutut on kyllä parasta hoitoa lievään vitutukseen. Tajuaa, että muillakin ne parhaimman näköiset polut saattavat päättyä helkutinmoiseen ryteikköön. Että kiitoksia vaan tämän ja parin muunkin päivän piristyksestä!
VastaaPoista