On sekä hienoa että noloa että Barcelona on Helsinkiin nähden ylivertainen pyöräilykaupunki. En tarkoita nähtävyyksiä, ilmastoa enkä liikennekulttuuria, jotka nekin ovat ylivertaisia. Tarkoitan infrastruktuuria.
Luulemme että latinot elävät kaoottisessa manana-kulttuurissa, jossa asioita ei harkita vaan ne tapahtuvat. Olemme väärässä. Se pätee meihin ugrilaisiin, ainakin pyöräilyssä. Barcelonan pyöräilyrakenteet ovat nerokkaita, viimeisteltyjä ja käyttäjäystävällisiä. Siinä määrin että Helsingin sietäisi hävetä. Shokkipaljastus. Katso kuvat.
 |
| Barcelonan nerokkain oivallus: Kaksisuuntainen pyörätie yksisuuntaisen monikaistaisen ajoradan reunassa. Mahtuu ja toimii. |
 |
| Rantabulevardien autuutta. Erotettu muusta liikenteestä palmuilla. |
 |
| Turvallisuutta käytännössä. Näin se kuuluu tehdä. |
 |
| Mitkä reunakivet? Barcelonassa oli pelkkiä täydellisiä luiskia. Miksei Suomessa? |
 |
| Tämä talo näkyy maiseman etualalla Gaudin puiston kukkulalta noin miljoonalle turistille vuodessa. Oikein. |
 |
| Pikkukatujen liikenne on rauhallista ja helposti ennakoitavaa yksisuuntaisuuden takia. Myös risteykset. |
 |
| Värikoodaus on Barcelonan hipsteripyöräilijöille edelleen muotia. |
 |
| Vanhan kaupungin kujilla voi ajella hiljaksiin tai taluttaa. Kukaan ei hurjastele tai töni. |
 |
| Velodromilla oli pyhäaamuna hiljaista... |
 |
| ...vaikka päällyste on ns. kunnossa. |
 |
| Helsingin olympiavelo on nätimpi mutta Velodrome d'Horta on noin 100 % enemmän true. |
 |
| Miksi en ota kuvia nähtävyyksistä? |
Mitä treenaamiseen tulee, niin lentäminen, matkailuruoka ja nähtävyyksien taivastelu veivät kunnosta rippeetkin. Kaupungin pohjoislaidan pikkukujilla ja Monjuicille noustessa tosin sain koipeni kipeäksi. 44-18:lla pitäisi ajella enemmän mäkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti