Saanko esitellä, Rystynen.
Runko ja keula: EAI Bareknuckle, riittävän iso, riittävän violetti, riittävästi tarroja
Kiekot: Mavic Open Pro & DT Comp & Miche, Joken kasaamat
Kumit: Ultremo R1 23 & DD 25 mm, koska sattui olemaan, menis isommatkin
Ohjainlaakeri: Cane Creek S-8, paras
Stemmi: Easton EA-90, tussasin turhamaisuuttani, liian lyhyt ja nollakulmainen
Stonga: FSA Omega Compact, 44 cm, kiva ajaa dropeilta mutta typerä mutkilta
Tankonauhat: Mustat
Keskiö: Campagnolo Centaurkohan tää oli
Kammet: Campagnolo Record, maantietupla, aiheuttaa ketjulinja-arpomista, vaihtoon
Eturatas: 47t Velosolo
Takaratas: Joku 18t
Ketju: KMC Z510HX alias skeneketju
Polkimet: Shimano SPD-540 tietty
Satulatolppa: Syncros
Satula: SDG TiFly
Tarrat: Viltsu
Ajoa tällä on takana vasta niukasti. Runko on upea - jäykkä ja vikkelän tuntuinen. Tykkään ylikoon teräksestä ja uudenaikaisista käyttöosista ja väristä ja koosta ja standardeista.
Emäputkella on mittaa sen verran, että stonga ja stemmi pitää vaihtaa. Nyt pudotusta yläotteelle on vähemmän kuin maastopyörässäni. Saatan vaihtaa kammetkin, koska ketjulinjaa ei saa maantietuplalla ihan suoraan, vaikka kikkailee keskiöllä ja spacereilla, ja turhamaisuuttani haluan rattaan ulkopaikalle.
Toivon ja oletan että ajan kesäfiksiajot tällä lopun ikääni. Niin se aina sanoo.
Kevättalvikuosi 2018. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti