Monstercross on todella perseestä

Olen toimeliaasti rakentanut parina iltana itselleni monstercross-polkupyörää. Joutilas Cross-Checkin runko on odottanut vintillä loppusijoituspaikkaa, samoin Kenda Slant Six Pro -kumit, jotka joskus hankin Sipoonkorpi-päissäni. Ne piti yhdistettämän.

Kyllä siitä pyörä tuli, vieläpä tosi ruma:

Toverit, Cross-Check.

Eipä siinä, onhan tossa Campaa, Thomsonii, Openproota ja mitä kaikkee. Mutta pahasti mädänneenä sekoituksena.

Jos kuva olisi tarkka, näkisit kuinka Campa-ketju vaihtuu Sramiksi.

Campagnolohan on vittuillut kompaktikampiensa kanssa laittamalla yhden pulttireiän 112 BCD:ksi, mutta vittuilin takaisin laittamalla Sramin rattaat neljällä pultilla. Samassa hengessä korvasin rakoilleen Campa-etuvaihtajan Shimanolla ja lisäsin lyhyeksi katkenneeseen Campa-ketjuun pätkän Sramia - hyvin toimii. Letkuläjästä löytynyt takajarruvaijeri oli liian lyhyt ja meni syrttyyn, mutta kyllä vaihdevaijerikin kevyttä jarruttelua kestää. Ja niin edelleen.

Harmi vaan että ne Kendan montercross-kumit tappaa pyörän ihan kokonaan ja kertakaikkisesti.

Kiihdyttäminen on raskasta. Maastossa neppailu on vielä raskaampaa. Tasaisella ei rullaa. Jos harkitsee kääntymistä, tangosta saa vääntää tosissaan, koska kumi tahmaa tiehen kiinni, mutta sitten alkaa tapahtua: Cross-Checkin hupaisa taipumus itsensä kääntämiseen korostuu vikuroinniksi, koska ohjausgeon nousu lisää wheel flopia.

Tiedän tismalleen mitä teen niillä montercross-kumeilla. Työnnän ne sinne missä aurinko ei paista, jos ne vain mitenkään mahtuvat. Jotain clearance-ongelmia tulee siinäkin varmaan, on se sellainen laji se monstercross.

Voi helvetin perse että piti sellaiset kumit jostain amerikanmaalta tilata oikein tullien kera.

Tiedän mitä teen. Laitan tohon voittamani Challenge Grifo XS:t ja ryhdyn odottamaan kesää ja kuivia hiekkateitä.

Rakkaus satuttaa.