Räks!

Kuva: Matti Ouvinen

Se tunne kun syke tapissa kisaat VPCX:n toista kierrosta, ja pyörä sanoo RÄKS. Metallisesti, terävästi ja kovaa. Ajoin kiveen limakallion päällä.

Happivajeinen checklist. Kiekko pyörii suorassa vaikka sen pitäisi olla kappaleina, huh. Eturenkaassa on ilmaa eikä missään sihise, ihme. Kuitukeula ei taitu alle vaikka jarrutan, jännä.

Suoralla huomaan, että stonga nyökähti stemmissä muutaman asteen, siitä ääni.

Kisa kisalta luotto tuohon Pickenflickiin kasvaa. Ilmeisesti hiilikuitu ei hajoa juurakossa. Ilmeisesti DT Swissin hipokehät eivät myötää. Ilmeisesti sopivalla crossi-tubeless-yhdistelmällä voi ajaa mistä vaan.

Mitä kisaan tulee, se oli kamala. Sohkanen veti startista kuin viitapiru, ei mitään jakoa mukaan. Se bunnyhoppasi puoli metriä tukin yli, laittoi joka röykkykurvissa lisää watteja ja putosi alamäet kivenä.

Itse jaksoin luukuttaa pari kierrosta, mutta lopussa olin niin nakit että törmäilin joka tukkiin ja kiveen. Köhä ei helpottanut hengittämistä, mutta kakkossija sentään. Ja ehjä pyörä.