perjantai 22. kesäkuuta 2018

Ravistuskoe Poronpolulla

30.6. klo 22 Haapavedellä loppuu suora lähetys. Silloin vaihdan vaatteet, jätän työrepun työautoon ja poljen 45 km yöjunalle, joka kuljettaa minut seikkailuun, tai ainakin viikoksi maastopyörävaeltamaan väljää reittiä Haltin ympäri.

Mutta edellisestä maastopyörävaelluksesta on vuosi, varusteisiin on tullut pari uutuutta ja ajattelin lähteä eri pyörällä, joten piti tehdä testilenkki, shakedown, ravistuskoe. Niinpä ihan tavallisena arki-iltapäivänä ripustelin nyssäkät Bemariin ja Bemarin peltoautoon ja ajoin Lopelle, Poronpolun erääseen alkupisteeseen Luutalammille.

Poronpolku on ensin harjuselänteitä, sitten kangaspolkuja,
sitten järvenreunuspolkuja, ja takaisin.

Olin kopioinut ja modannut reitin jalki.fi:stä ja Movescountista, siellä on monta versiota Poronpolusta odottamassa laiskaa ja seikkailunhalutonta maastopyörävaeltajaa. Pieleen on vaikea mennä, koska seutu on täynnä kangaspolkua, harjupolkua, järvenympäryspolkua ja vanhaa pärräpolkua sekä juotavaksi kelpaavia järviä, nätiksi hoidettua metsää ja kaiken yhteen punovia hiljaisia metsäteitä.

Ensin ajoin Luutalammin ympäri, ja hymy levisi korviin. 130-millinen, 29-tuumainen trailikeinutuoli osoittautui suvereeniksi bikepacking-työkaluksi. Nyssäkkäkuorma muutti jousitetun ja jousittamattoman massan suhdetta niin, että Bemari imi polun epätasaisuudet entistäkin eleettömämmin. Oli hyvä ajaa.

Ajelin pari tuntia Iso-Melkuttimelle, löysin täydellisen telttapaikan, kävin iltauinnilla, katselin vuoden pisimmän päivän kääntymistä yöksi ja mietin, pidänkö tästä niin paljon, että kestän tulevan vaellusviikon väistämättömät epämukavuudet. Päätin pitää.

Iso-Melkuttimen pikkuniemi ja sopivasti tilaa Aktolle.

Aamulla katselin tyynen, kirkkaan veden läpi, kuinka särkiparvi telmi soraikossa, olin edelleen samaa mieltä ja ajoin muutamia tunteja takaisin autolle.

Illan laituri.

Vaikea kuvailla sitä luonnon, vapaus-illuusion ja omin voimin lentämisen yhdessä muodostamaa nautintoa, jonka maastopyörävaellus tarjoaa. Mutta Poronpolulla sen voi käydä itse kokemassa, eikä PK-seudulta ole CO2-intensiivistä matkaa kuin puolitoista tuntia.

Normaalisti kenkien kuivuutta ei kannata varjella mtb-vaelluksella.

Koeravistuskin tuotti tuloksia. Ovaali-30-42 on liian raskas, pitää kaivaa varastosta eteen 28, vaikka se onkin pyöreä. Stemminyssäkät osuvat polviin kun ajaa putkelta ylämäkeen, mutta onneksi ei tarvitse juuri ajaa putkelta ylämäkeen. Suojateippiä pitää laittaa muutamaan paikkaan, ettei Bemari hiudu olemattomiin. Mutta kantapää on jo hiuduttanut olemattomiin vaihdevaijerin kuoren, joka pitää vaihtaa. Odi Float -gripit ovat paremmat kuin Ritchey Foamit.

Tuottoa sijoitetulle pääomalle, ykköspyörä retkityökaluna.

1 kommentti:

  1. Onko sulla tuossa kuvissa näkyvissä kaikki mukana ollut vai oliko vielä repullinen tavaraa?

    VastaaPoista