Kuten tunnettua, puolisolla on Turkoosi polkupyörä. Se on kuuluisa mm. omasta polskasta ja todella paljon ajettu ja edelleen käytössä mammatangolla ja vapaarattaalla ja NS Bikesin hipofläteillä, mutta ai saakeli kun se ottaa minua päähän aina kauden vaihtuessa. Ei ole tilaa talvikumeille. Ja jos olisikin, niin pitäisi olla vielä täyspitkät loksut, pikkujarrut ja tarakka. Niille ei ainakaan ole tilaa, tai oikeastaan on, mutta siitä tulee hemmetinmoinen hässäkkä sinne takajarrusillan tienoille.
Onneksi sillä paremmalla polkupyöräilypalstalla tuli myyntiin askartelupaketti. Siitäpä joululahja puolisolle. Ja itsekin saisi melkein lahjan aina kauden vaihtuessa, kun olisi renkaalle tilaa! Hinta oli kohtuullinen 80 euroa, koska tolppa oli jumissa ja omistaja tiesi kokemuksesta millainen savotta se on.
Niin minäkin tiedän, mutta ostin silti. Kuten toisaalla on kerrottu, tolppa irtosi perinteisin menoin.
Muutenkin paketti oli ihan kiva hintaansa nähden. Ketjuna venymätön entinen skeneketju Sram PC-1, käyttöön. Fiksiratas hyvä, käyttöön. Vapaaratas halpana ja rohisevana roskiin. Molemmat irtosivat helposti toisin kuin pelkäsin. Ohjainlaakerin sai smuutiksi kun purki, liuotteli ja rasvaili. Jarrut olivat hyvät, jäivät kaappiin odottamaan sitä päivää kun cantileverit tekevät paluun. Stemmi ja spacerit olivat oikeinkin hyvät, käyttöön. Stonga ja kahvat hyvät, jäivät kaappiin. Takakiekkoon uusi pinna maksoi Velobiassa vitosen ja laakerit sai pelastettua, mutta kehässä oli pikkuinen repeämä, toistaiseksi kestää.
Sitten mätkin kaapissa olleita osia kiinni ja ostin lokarit Ylävitosesta. Pyörän budjetti 85 ja lokarit 50. Outo suhde. Tulihan siitä melko ruma laite, mutta tarkoituksenmukainen, ja on näissä pienissä pomppiksissa jotain söpöä, eikö?
Runko: On-One Il Pompino, S
Ohjainlaakeri: On-One Smoothie Light
Stemmi: Planet-X Superlight, 100 mm, 7 astetta
Stonga: Vectra tai biltsu tai motonet, mitä näitä on
Tupet: Ritchey Foam tietysti
Jarrukahva: Avidin ikivanha
Jarru: Shimano Deore
Tolppa: Thomson Elite
Tolpan kiristin: FixieInc siltä ajalta kun ne oli hyviä
Satula: Selle Italian aika hipo mutta aika loppuun ajettua
Takakiekko: Planet-X?
Takakumi: Schwalbe Rocket Ron
Etukiekko: Ritcheyn vanha Aeroad tai jotain
Etukumi: Schwalbe Marathon Winter
Kammet: Michen junnumaantie, 155 mm, 116 BCD (!!!, ebaysta piti kaivaa rattaita)
Ketju: Sram PC-1
Ratas: On-One
Lokasuojat: Bontrager NCS1, nämä on ihan parhaat
Tarakka: Ikivanha
Käyttötarkoituksesta sen verran, että puoliso on ajanut tällä nyt työmatkaa kahden soittimen ja muiden tavaroiden kera. Tarakka on siis oltava, samoin lokasuojat.
Onhan tämä pahasti päällekkäinen Turkoosin polkupyörän kanssa, mutta modernimpi, geoltaan parempi ja käytännöllisempi. Veikkaan että Turkoosi jää fiilistelypyöräksi, tai sitten siihen tulee kahdeksan vaihdetta kesän pikkukiertueelle. Itse en kyllä enää uskaltaisi Turkoosia rääkätä, on se niin vanha ja ajettu.
Tuossa vähän loksu+tarakka+partsbin -ihanuutta:
Ja tuosta näkee ettei se lipeäkylpy ja lämpö tee maalille muuta kun kellastaa:
Tarkkaavainen huomaa silti että satulaputkea on melkein kaksi senttiä vähemmän kuin pomppiksissa yleensä. Minusta sitä oli liikaa joten otin pois.
Perverssillä tavalla pidän tällaisista pyöristä, jotka kuin itsestään kasautuvat minibudjetilla ylijäämäosista. Mutta toisaalta - tämän neitsytajolla käytiin koko perheellä Toni & Tonissa, ja puoliso oli sitä mieltä että siellä on nättejä pyöriä...
Oho, sitten nykykuosi 7/2017, josta päivitän erikseen:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti