Pari viikkoa sitten tuli pakkaset ja lumet ja maailmalta vittumaisia uutisia. Ajattelin että jos nämä ovat elämäni viimeiset talvipolut, kuten ilmastonmuutosmaailmassa on mahdollista, ajetaan ne sitten niin kunnolla kuin olosuhteet huomioon ottaen mahdollista.
Tuli pari lenkkiä ajettua. Oli kuivaa, valoisaa, nopeaa, kehittävää, hauskaa ja tunnelmallista.
Sitten lumi suli, ja ne vähät lenkit mitä voi ajaa ovat taas tuttua ja turvallista reiän poraamista väkisin pimeään. Eilen kuuntelin parin tunnin pyörittelyn ajan Juana Molinaa, ja tuli folktronicasta hyvä flow.
Mutta ei tätä vittu kestä. Perjantaina olisi tarkoitus mennä viikoksi yksin ajamaan Mallorcalle. Siitä reissusta maailman tietysti lämpiää lisää. Niin helvetin heikko ja ristiriitainen on ihmismieli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti