Lievästi pakkomielteistä mutta rajoituksista täysin vapaata polkupyöräilyä ja elämää. Kilpaa maastossa pari kautta. Kiinteävälitteistä kaupunkipyöräilyä. Cyclocross-intoilua väärillä poluilla.
Kiinavalo leikkaa Viikin sysipimeää. Vesiräntä kylmää naaman ja yrittää kuorien alle. Vesihiekka rutisee ketjussa. En ole syönyt viiteen tuntiin.
Silti se on päivän paras hetki. Aina.
Lähtiessä sen tarkoitus on siirtyminen, mutta kun jalat pyörivät, tarkoitus käpertyy itsensä ympärille, muuttuu omaksi tarkoituksekseen. Zen, rauha, rukous, mitä näitä oli.
Juuri näin. Samaa Viikkireittiä ja sen lukuisia muunnelmia ympärivuotisesti ajavalle tuttu tunne. P-mäisinkin työpäivä unohtuu parissa minuutissa Vanhankaupunginlahden rantaan päästessä. Useimmiten mitä pöhkömpi keli sen hauskempaa.
Juuri näin. Samaa Viikkireittiä ja sen lukuisia muunnelmia ympärivuotisesti ajavalle tuttu tunne. P-mäisinkin työpäivä unohtuu parissa minuutissa Vanhankaupunginlahden rantaan päästessä. Useimmiten mitä pöhkömpi keli sen hauskempaa.
VastaaPoista